Yhtiösopimuksen allekirjoittivat kauppias Väinölä, poliisikonstaapeli Silvan, tehtaan työmies Järviö ja leipuri Perko 20. helmikuuta 1917. Yhtiön perustava kokous pidettiin 6. toukokuuta 1917.
Yhtiön ulkonäkö on Adrian Thomaderin käsialaa. Alkuperäisissä suunnitelmissa on B-talon tilalle suunniteltu jatkoa Wuorelan kivitalolle, mutta se ei koskaan toteutunut. Samoin on alkuperäisistä suunnitelmista poikettu rakentamalla liikehuoneita A-talon alakertaan Puutarhakadun varrelle.
Osakkeet myytiin huutokaupalla yhtiön osakkaille. Liikehuoneet myytiin kolme vuotta myöhemmin.
Osassa asuntoja oli vesijohto alusta lähtien, mutta sähkövalo saatiin vasta vuoden 1918 lopulla. Loppukesästä 1922 laitettiin vesijohto niillekin, joilla sitä ei vielä ollut. Kovat olivat säännöt näiden ”ylellisyyksien” osalta, sillä yhdestä asunnosta päätettiin sulkea vesijohto, koska siellä pestiin pyykkiä sisällä kiellosta huolimatta. Talossa kun oli maksullinen pesutupa pyykinpesua varten.
Vessa ja oma yhteinen sauna
Vuonna 1938 käsiteltiin vesiklosettien rakentamista ja seuraavana vuonna käytiin joka asunnossa katsomassa klosetin paikka. Koska sisävessat rakennettiin aikaisemmin kuin muihin yhtiöihin, kerrotaan, että asukkaita pilkattiin kun ”ruvetaan paskalle kamarin nurkassa”. Jotta kaikki olisi sujunut vesiklosettien kanssa kuten pitikin, hankittiin ”WC-laitteiden käyttöohjeet” joka asuntoon.
Yhtiökokouksessa 1935 ehdotettiin ensimmäisen kerran oman saunan rakentamista yhtiölle. Asia jätettiin silloin pöydälle, eikä sitä ei saatu eteenpäin ennen sotaa. Vasta vuonna 1949 hankittiin saunan piirustukset, mutta rakentamista lykättiin, kunnes heinäkuussa 1953 saunavuorot aloitettiin.
Sota-aika tyhjensi asunnot
Joulukuussa 1938 johtokunta päätti, että kaikkien talossa asuvien siihen kykenevien henkilöiden on otettava osaa ”talossa toiminnassaolevaan väestönsuojeluvalvoukseen, mikä toimitetaan kello 10 illalla ja kello 6 aamulla välisenä aikana joka yö ja on kaksi talon asukasta yhtä aikaa valvoustehtävissä”. Näiden huolena oli ilmavaaran sattuessa herättää kaikki talon asukkaat ja johdatettava heidät väestönsuojaan. Kesäkuussa 1943 tehtiin väestönsuoja B-talon holvikäytävään talkoilla. Väestönsuoja purettiin vuonna 1946, koska sillä oli tullut asiattoman väen oleskelupaikka
Lähde: Portsa ry:n historiikit
Kuvat ja teksti: Luostarivuoren 7-luokkalaiset Jesse Suomi, Vilho Mäenpää, Veeti Tulonen, Roope Tiihonen, Paavo Nieminen
Otsikko on hieman harhaanjohtava. Vettä ei säännöstelty, vaan kysymys on rahasta.
Pyykkiä ei saanut pestä asunnossa, koska vesimaksu oli per henkilö. Tällöin pyykkäävä asukas “varasti” toisten maksamaa vettä. Vesimaksun suuruus perustui taloyhtiössä käytetyn veden määrään jaettuna asukasluvulla.
Suihkua tai muuta pesumahdollisuutta asunnoissa ei ollut, vaan henkilömaksulla vesi oli vain talouskäyttöä varten.
Pesutuvasta perittiin oma maksu, jolla korvattiin tätä veden käyttöä. Vesi lämmitettiin pesutuvassa omilla puilla padassa.