Ensimmäinen hiekkalaatikko Siimekseen tuli 1914. Vanhempien piti kuitenkin pitää jälkikasvunsa kurissa.
Turun Työväen asunto-osakeyhtiö Siimeksen perustava kokous oli toukokuun 25. päivänä 1901. Yhtiön tarkoituksena oli mainittu, että se rakentaa Turun kaupunkiin terveellisiä ja edullisia asuntoja hyvämaineisille turkulaisille ruumiillisen työn tekijöille.
Ruumiillisen työn tekijöiksi kelpuutettiin hallikauppias, koneenkäyttäjä, tullivartija, opettajan leski ja vanginvartija, mutta kauppias ja postivirkailija eivät olleet sopivia ja koneenkäyttäjänkin kohdalla asiasta keskusteltiin.
Asunnot arvottiin osakkaiden kesken
Kolme hirsirunkoista asuinrakennusta ja yhden tiilirakenteisen ulkorakennuksen suunnitteli Anton Salviander. Yhtiön kaikki asunnot olivat alun perin samanlaisia keittiön, kamarin ja eteisen sekä kylmän vintti ja kellaritilan käsittäviä huoneistoja ja ne jaettiin arpomalla.
Talot rakennettiin urakalla rakennusmestari Isak Rantasen toimesta asuttavaan kuntoon 1902 mennessä. Talot tulivat maalauksia myöten valmiiksi 1910. Myöhemmässä vaiheessa niihin saatiin vesi- ja viemärijohdot sekä sähköt. Veden käyttömaksuksi 1914 määrättiin 10 penniä saavillisesta pyykivettä, mutta muu normaali talousvesi meni yhtiön laskuun.
Taloihin vedetään sähköt
Yhtiöön saatiin sähkö vuonna 1917. Eteiseen ja keittiöön tuli sähkö yhdelle lampulle ja kamariin kattokruunulle ja yhdelle pöytälampulle. Sähköt katkaistiin alkuaikoina kesän ajaksi säästösyistä johtuen.
Vinttitiloihin sai luvan rakentaa lämmittämättömiä huoneita 1924 alkaen. Vuonna 1946 tehtiin ensimmäinen sähköllä lämmitettävä vinttihuone ja se aiheutti keskustelua siitä, kestävätkö talon johdot lisääntynyttä sähkönkulutusta.
Sotaan varauduttiin valitsemalla yhtiölle suojeluvalvoja, lähetti, palovalvoja sekä ensiavun antaja. Sotavahingoista päästiin pienin vaurioin, ainoastaan pommituksissa meni ikkunoita rikki.
Kielletyt leikit
Lapsille rakennettiin hiekkalaatikko vuonna 1914. Kiertokirjeellä kuitenkin muistutettiin lasten vanhempia siitä, että heidän täytyy pitää lapsensa kurissa, etteivät ne sotke kasvimaata ja tee kaikenlaista pientä ilkivaltaa.
Yhtiön pihassa myös urheiltiin ja se aiheuttikin joidenkin mielestä häiriötä. Yhtiökokous päätti 1920 kieltää vaarallisten lajien harrastamisen yhtiön sisäpihalla. Vaarallisiksi luettiin jalkapallo, kuulantyöntö sekä kiekon- ja keihäänheitto.
Lähde: Portsa ry:n historiikit
Kuvat ja teksti: Luostarivuoren 7-luokkalaiset Marjaana Hellman, Maija Lehtovaara.

Hyvin kirjoitettu juttu. Onnittelen tekijöitä – kirjoittakaa lisää ja pitempiä juttuja.