Maineen piha-aluetta päästiin ensikerran kaunistamaan vuonna 1902.
Kukaan ei ole kertomassa, miten Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö Maineen nimi syntyi. Hjalmar Siren ja Johan Heinonen olivat Maineen ensimmäiset puuhamiehet.
Maineen rakennusten suunnittelijaksi pyydettiin rakennusmestari Anton Salviander. Hänen piirustuksien mukaan tontille tuli rakennettavaksi kolme asuinrakennusta. Lisäksi Salviander piirsi tontille tiilisen ulkorakennuksen pakaritupineen, pesutupineen ja käymälöineen.
Koko kesän ja syksyn jatkuneet rakennustyöt saatiin päätökseen ennen talven tuloa. Joulukuun 15. päivänä 1901 pidetyssä yhtiökokouksessa todettiin, että rakennus nro 1 oli yhtiön puolesta valmis ja asukkaat voisivat muuttaa sisään. Yhtiön muista rakennuksista ei löydy mainintoja, mutta ilmeisesti ne valmistuivat suurin piirtein samoihin aikoihin.
Vesiasioiden hoitoa oman katon alla
Maineen kaivosta hakivat vettä myös muut seudun asukkaat.
Marraskuussa oli johtokunta tehnyt päätöksen kaivon rakentamisesta tontille ja päätös pantiin toimeen ennen talven tuloa. Jo seuraavassa maaliskuussa yhtiökokous totesi, ettei vesi tahdo riittää, joten kaivoa oli syvennettävä. Sen jälkeen vettä saatiinkin niin runsaasti, että naapuritkin hakivat Maineen kaivosta käyttövetensä.
Vuonna 1908 tämä alkoi huolestuttaa johtokuntaa. Pelättiin, että kun useimpien ympäristön talojen asukkaat ovat ruvenneet kantamaan vettä Maineen kaivosta, niin sen vuoksi voisi syntyä kateutta vesijohtohallituksessa. Vesijohdot Maineen tontille vedettiin vasta 1928.
Joulukuussa 1901 sovittiin likakaivon puhtaanapidosta: kukin osakas hoitaa sen viikon kerrallaan.
Pakarituvan käyttöoikeudesta päätettiin, että sitä saa käytetään ”ketä ehtii ensin” -periaatteella, ja määrättiin että padat ja lattiat on pestävä puhtaaksi käytön jälkeen.
Piha oli rakentamisen jäljiltä savinen ja siivoton. Ensiksi nähtiin tärkeimmäksi aidan rakentaminen, ja niin yhteistuumin rakennettiin aita ja siihen kaksi pääporttia Rauhankadun puolelle ja sivuportti Heikkilänkadun yläosaan.
Toden teolla tontin kaunistamiseen päästiin keväällä 1903. Ensimmäiset poppelit, tammet ja sireenit istutettiin jo kevään korvalla ja kesäkuussa koko yhtiön väki oli talkoilla tasoittamassa pihamaata. Oli sovittu, että sitä ei jaeta, vaan pidetään yhtenäisenä. Talkootyönä rakennettiin vuoden 1903 kesällä kovasti puhuttu miesten vedenheittokoppi.
Lähde: Portsa ry:n historiikit
Kuvat ja teksti: Luostarivuoren 7-luokkalaiset Veera Salovaara, Jemina Rautio, Vilma Warpenius.
