Seikkailu kuulostaa aina jännittävältä ja osin arvaamattomalta, mutta myös mukaansa tempaavalta. Siihen kuuluu hauskaa yhdessäoloa, omien kykyjen kokeilemista ja läpi elämän mukana kulkevia muistoja. Näin voisi lyhyesti kuvata antia, jota partiolippukunta Turun Mikaelin Siniset tarjoavat seikkailijoilleen.
Seikkailijat ovat 11-12 -vuotiaita partiopoikia, joiden vartion nimi on Orava. Orava-vartioon kuuluu viisi poikaa ja heidän johtajansa. Ja missä tämä Orava sitten seikkailee? Vaikka missä! Viikoittain toistuvissa vartionkokouksissa heidät voi nähdä vipeltävän pitkin Mannerheimin puistoa tai kolon pihalla Ruusukorttelissa. Viikonloppuisin tehdään pidemmälle ulottuvia retkiä ja tunnustellaan asfalttitallustelun jälkeen sammalvuoteessa uinailua. Kesällä vilvoitellaan oman purjeveneen kannella ja reivataan purjeita olan takaa.
Partio tarjoaa pojille johtajien avustuksella kaikenlaisten perustaitojen opettelua. On nuotion sytytystä, myrskylyhdyn puhdistusta ja kunnostamista, EA-taitojen opettelua ja paljon muuta. Erityisen mieluisaksi on osoittautunut kokkitaitojen harjoittelu – suklaakakusta lähtien. Orava-vartio on suorittanut useita taitomerkkejä, joiden saamiseksi seikkailijat ovat suorittaneet erilaisia tehtäviä.
Köysimerkin saamiseksi muun muassa harjoiteltiin solmujen tekoa, köyden vyyhtimistä, niin kutsutun huiviholkin tekoa sekä pelastusköyden heittämistä, jota jotkut ohikulkijat saattoivat vähän kummeksua kuivanmaan harjoitteluna. Pojista puuha sen sijaan oli varsin hauskaa ja samalla kisattiin, kuka pelastusköyden saa pisimmälle heitettyä.
Uintimerkki käytiin pokkaamassa Petreliuksen uimahallissa, jossa kokeiltiin erilaisia uimalajeja, pyydysteltiin sukelluksista tavaraa ja uitiin myös matkoja. Jalat edellä altaaseen pomppiminen tietysti oli hauskinta. Vesi roiskui ja olikohan se pomppiminen edes luvallista.
Perustaitojen lisäksi pyritään tutustumaan yhteiskunnan polttaviin asioihin. Jäteongelmaa selviteltäessä tutustuttiin biojätteisiin, ongelmajätteisiin sekä kierrätysmateriaaleihin. Näiden lajittelusysteemeihin, hävitysmenetelmiin ja siihen miten itse voi toiminnallaan vaikuttaa jätteiden muodostumiseen. Ja taas saatiin taitomerkki.
Vartionkokous voidaan myös toteutua Sirkuskoulussa. Näin kävi Orava-vartiolle ennen joulua. Aktiivinen torstai-ilta pompittiin hiki hatussa superlon-mereen ja äitien kauhuksi saatiin sukat näyttämään pilkkukuumeisilta rotilta. Tämä ei sinällään ole vierasta, sillä sukat saattavat olla viikon kestänen purjehduksen jälkeen jopa kokonaan hukassa, mutta pilkkujen poistelu pesun jälkeen osoittautui melko työlääksi.
Kesän odotetuimmat tapahtumat ovat purjehdukset. Orava-vartio on jo purjehduksillaan omalla koulutusalus TMX:llä kolunnut Saaristomerta ristiin rastiin ja opetellut purjeiden reivaamisen lisäksi merikortin lukua, lokikirjan pitoa ja merimerkkien kieltä. Hauskaa on myös ollut – kuultuna Silja Linen peräaallot ovat olleet melkoisen hauskat ja samoin kalojen syöttäminen ylijääneellä pääkalloaterialla.
Ja näin talven paukkupakkasten kirskuessa nurkissa, mikä onkaan mukavampaa kuin muistella menneen vuoden kokemuksia ja odotella kesän lämpöisiä purjehduksia.
Seikkailijoiden puolesta,
Hanna-Sisko ”siskis” Kaukkila, partiojohtaja
